Yrityskaupoissa haaskataan miljoonia – ajattelemattomuutta vai välinpitämättömyyttä?

Kirjoittaja Jukka Walliander | 12.3.2021

Provovaroitus – seuraavassa tekstissäni oion mutkia ja kärjistän asioita alleviivatakseni paksulla tussilla ihmisten merkitystä yrityksen tuottavuudelle: Yritysjohto syyttää kovin usein HR osastoa siitä, kuinka he tuottavat johdolle ”vaaleanpunaisia hattaroita”, joiden varaan on kovin vaikeaa rakentaa päätöksentekoaan. Ihmiset ovat tärkeitä, siitä tuskin vallitsee erimielisyyttä, mutta numerot ja eurot ovat niitä, joiden varaan toiminta yleensä rakentuu. Arvot ovat hienoja, mutta mikä on niiden merkitys ilman tuottoeuroja? Ylevimmätkään ajatukset eivät maksa palkkoja ja tilavuokria, siksi jatkoin aikaisempia laskuharjoituksiamme yrityskauppojen onnistumisesta. Tiedän maailman olevan mutkikkaan ja muuttujia on paljon, mutta pyrin seuraavassa avaamaan asioiden keskinäisiä riippuvuuksia: Vuonna 2018 Suomessa tehtiin 354 yrityskauppaa (lähde Boston Consulting Group) ja yhteenlasketulta arvoltaan ne olivat 12,9 miljardia euroa. Näin saadaan yksinkertaisella laskutoimituksella keskimääräisen yrityskaupan arvoksi sopivasti pyöristettynä 36 miljoonaa euroa. Luvut tietenkin vaihtelevat vuosittain, mutta suuruusluokka säilyy samana.

Kukaan ei investoi mitään ilman tuotto-odotusta.

Otetaan laskuharjoituksen työluvuksi 10 % vuosittainen tuotto-odotus, joten keskimääräisen yrityskauppainvestoinnin vuotuinen euromääräinen tuotto-odotus on 3,6 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa odotus on 18 miljoonaa ja kymmenessä vuodessa investointi on maksanut itsensä takaisin. Tietenkään investointien takaisinmaksukäyrä ei ole lineaarinen, mutta taas kerran ajatus selviää näin parhaiten. Tutkimusten mukaan (esim. KPMG) suurin osa yrityskaupoista jos ei suoranaisesti epäonnistu, niin ainakaan niille asetetut tavoitteet eivät täyty. Oikaistaan mutkissa tässä laskuharjoituksessa ja käytetään epäonnistumisen kriteerinä sitä, että 10 % tuottotavoite puolittuu.

Tällöin yhden vuoden menetetty tuotto on 1,8 miljoonaa euroa, 5 vuoden 9 miljoonaa ja 10 vuoden menetys on 18 miljoonaa.

Suhteellisen suuria summia, sanoisin. Jatketaan ajatusleikkiä. Jos jollain toimenpiteellä saataisiin parannettua sijoituskohteen tuottoa / vaikutusta käyttökatteeseen vaikkapa vain yhden prosentin verran, niin kuinka paljon se tarkoittaisi euroissa? Vastaus on yhdessä vuodessa 360.000 €, 5 vuodessa 1,8 ja 10 vuodessa 3,6 miljoonaa euroa. Esimerkiksi University College Londonin (2012) tutkimuksen mukaan suurin syy yrityskauppojen epäonnistumiseen on ihmisten unohtaminen. Pre-deal vaiheessa tutkitaan sopimukset ja lakiasiat, mutta post-deal vaiheessa ihmisten mukaan saaminen unohtuu lähes totaalisesti. Mielestäni hämmentävää, ettei suurten investointien onnistumiseen panosteta enempää. Selonteoissa kuten due diligence on katse tukevasti menneisyydessä ja tulevaisuuteen kajotaan enimmäkseen ottamalla kantaa sopimusten kestoon. Kiinnostaako ketään ostettavan yrityksen henkilökunnan motivoiminen, sitouttaminen ja hiljaisen tiedon kerääminen? Onko siihen työkaluja ja apua? On.

Jukka Walliander
P&P Suomen perustaja ja toimitusjohtaja

Varaa palaveriaika