Yllättävissä tilanteissa muista panikoida

Jukka Walliander Kirjoittaja Jukka Walliander | 10.9.2020

Öljy-yhtiö Shell on erinomainen ja tunnettu esimerkki yllättävien tilanteiden ennakoinnista. Jo vuosikymmeniä sitten strategiaansa laatiessaan he halusivat valmistautua myös odottamattomiin tapahtumiin parhaan kykynsä mukaan ja kysyivät itseltään mm: ”mitä jos emme jonakin päivänä saakaan enää ostettua öljyä Lähi-idästä?”.

Sitten saapui öljykriisi ja kun muut öljy-yhtiöt tulivat yllätetyiksi housut kintuissa, otettiin Shellillä pöytälaatikosta suunnitelma B ja he saivat näin luotua itselleen merkittävää kilpailuetua.

Korona paljasti useimpien yritysten varautuneen umpisurkeasti mihinkään yllättävään,

koska ylivoimaisesti yleisin tapa reagoida tilanteeseen oli vetää hätäjarrusta ja suoraan lomauttaa työntekijöitä.

Kuitenkin myös päinvastaisia esimerkkejä löytyy. Jonkin vireillä olleen kehitysprojektin ajoittaminen poikkeustilanteeseen on enemmän tuuripeliä, mutta osoittaa joka tapauksessa reagointikykyä. Sen sijaan

erinomaista toimintaa on esimerkiksi yleisen paniikin koittaessa panostaa erityisen voimakkaasti uusasiakashankintaan, koska kilpailijat oletettavasti keskittyvät tuolloin hermoilemiseen.

Markkinan taas palautuessa normaaliksi on näin saatu hankittua lisää markkinaosuutta.

Tätä kutsutaan skenaariojohtamiseksi. Silloin otetaan aluksi pöydälle kaikki mahdollinen, mikä saattaa vaikuttaa juuri meidän liiketoimintaamme (lainsäädäntö, yleisön asenteet, maailmanlaajuinen pandemia, tekniset innovaatiot, kilpailjat, jne.) ja keskustellaan millä muuttujilla olisi suurin vaikutus juuri meille sekä miten todennäköisiltä ko. muutokset tämänhetkisessä valossa vaikuttavat.

Lopputulemana valitaan hallituksessa / johtoryhmässä yhdessä muutama skenaariovaihtoehto, joiden varaan laaditaan ainakin alustavat vaihtoehtoiset strategiat ja toimintasuunnitelmat. Tätä suunnittelua on tehty edistyksellisissä yrityksissä jo vuosikaudet post-it lapuilla ja exceltaulukoilla, mutta tarkoitukseen on olemassa jo erinomaisia ohjelmistotuotteita, jotka vielä seuraavat heikkojakin signaaleja valituista muuttujista.

Skenaariojohtaminen ei myöskään ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan organisaatiolla pitää olla jatkuva valmius seurata ympäröivää maailmaa ja kyky reagoida muutoksiin ripeästi ja tässä oikeat ohjelmistotuotteet ovat erinomainen aputyökalu.

Miten teillä nähdään tulevaisuus? Onko se vain suoraa jatkumoa menneille vuosille vai käytetäänkö teillä aikaa kompleksisen maailman analysointiin?

#henkilöstöstrategia #osaajapääoma #skenaariojohtaminen

Liity postilistallemme, saat ilmoituksen uudesta blogauksesta

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Osoitteesi on turvassa, emme postittele turhaan tai muutoinkaan koettele antamaasi luottamusta.