…ei, nyt en tarkoita rakkautta, vaikka sen tärkeyttä en lähdekään kiistämään. Tarkoitan ASENNETTA – kyllä – versaaleilla. Olkoon kuinka klisee, latteus, itsestään selvyys, kulunut sanonta (muutaman synonyymin mainitakseni) hyvänsä – asenne ratkaisee, jos nyt ei ihan aina, niin todella usein kuitenkin…
- Asenne ratkaisee paljon, kun työnhaussa kalkkiviivoilla on enää kaksi suurin piirtein saman osaamisen ja koulutuksen omaavaa kandidaattia.
- Asenne ratkaisee, miten sinut muistetaan, kun olet se työnhakija, jota ei valita ja myöhemmin avautuu vastaava haku.
- Asenne ratkaisee tietysti myös toisin päin – miten rekrytoiva taho kohtelee hakijoita, haluaako kandidaatti toista kertaa edes hakea kyseiseen yritykseen, millainen mielikuva yrityksestä jää.
- Asenne ratkaisee paljon myös myyntityössä, onko myyjällä riittävästi resilienssiä toipua nuivasta vastaanotosta ja miten edelleen luottaa itseensä ja nostaa luurin korvalle.
Myyntityön tekeminen on muuten oiva paikka tarkastella asenteita sekä omia että asiakkaiden. Itselleni henkiseksi tueksi kaivoin esille Carol Dweckin asenneteorian.
Stanfordin yliopiston psykologian professori Carol Dweck on tullut kuuluisaksi asennetta koskevista tutkimuksistaan. Dweck esittelee asenneteoriassaan kaksi erilaista suhtautumistapaa omaan osaamiseen. Muuttumattomuuden asenne, fixed mindset, tarkoittaa sitä, että oletat ominaisuuksiesi olevan enemmän tai vähemmän muuttumattomia. Tällöin jokainen vastaantuleva haaste on testi, joka testaa kuinka taitava olet. Jos taidot eivät riitä lentävät hanskat tiskiin.
Kasvun asenne, growth mindset, lähtee puolestaan siitä, että ominaisuudet ovat muokattavissa. Oli lähtöasetelmasi mikä tahansa, pystyt kehittämään omaa osaamistasi harjoittelun ja kokemuksen kautta. Tällöin haasteet muuttuvat oppimiskokemuksiksi. Jos onnistut – yes, jos et onnistu – kokeilet jotakin toista tapaa.
Itse voi valita kuinka takapakkiin suhtautuu.
Hienoa on se, että myös muuttumattomuuden asennetta voi muuttaa kasvun asenteen suuntaan, pala palalta ympäristöään tarkkailemalla ja käymällä kehityskeskusteluita itsekseen tai vaikka ammatikseen koutsaavan kanssa sparraamalla. Molempi parempi. Myös niin sanotuista naapuritaidoista voi saada rohkaisua eli niistä tilanteista, joissa olet aiemmin ollut haastavan edessä ja selviytynyt. Itse olen hiljalleen pääsemässä kuiville muuttumattomuuden asenteestani, vaikka työtä se edelleen vaatii. Oletko sinä kasvuun vai muuttumattomuuteen kallellaan?
Hyvällä asenteella kohti kesää!
Maiju
