Tarinoiden tuottaminen on taitolaji

Juha Koikkalainen Kirjoittaja Juha Koikkalainen | 21.4.2020

Tarinoiden tuottaminen on taitolaji

Kun olin lapsi, leikin kavereiden kanssa selitysleikkiä. Leikki alkoi siten, että toinen aloitti jonkin lauseen, kuten: ”Liisa meni kauppaan” ja toinen kysyi: Miksi? Leikin aloittaja keksi lennossa selityksen ja yritti jatkaa tarinaansa, mutta toinen keskeytti tarinan toistuvasti kysymyksellä: Miksi?

Muistan hyvin, että leikin alussa tarinan kertoja halusi vastata kysymyksiin mahdollisimman loogisesti ja uskottavasti. Kun tarina jatkui, vastauksista alkoi tulla todella korkealentoisia ja hullunkurisiakin. Olihan kertojalla vahva motiivi säilyttää kasvonsa ja pyrkiä osoittamaan, että hänellä on tarina kasassa ja vastaus kaikkiin kysymyksiin.

Yritysmaailma on täynnä tarinoita

Muutama vuosikymmen myöhemmin tuntuu välillä siltä, että sama leikki jatkuu. Nykyiset tarinat eivät ole kuitenkaan vain mielikuvitusta, vaan niillä on ihan oikeita seurauksia.

Jokaisella yrityksellä on tarina, jota kerrotaan asiakkaille, työntekijöille, sijoittajille ja muille sidosryhmille. Joidenkin yritysten tarinat vaikuttavat niin uskottavilta ja jopa hauskoilta, että tulee halu olla osa tuota tarinaa. Jotkut tarinat taas, vaikuttavat olevan niin epävarmalla pohjalla, että suorastaan jännittää kertojien (tj., myyjä, jne.) puolesta, millaisen lopun tuo tarina saa.

Strategia on tarinan juoni

Yrityksen liiketoimintastrategia on juoni, jonka ympärille tarina rakennetaan. Se kertoo missä yritys on nyt, mihin se on menossa ja miten se aikoo sinne päästä. Strategiseen suunnitteluun on tarjolla useita työkaluja ja niiden paremmuudesta voidaan käydä pitkiä hedelmättömiä väittelyjä. Strategista suunnittelua on kuitenkin tehty tuhansia vuosia, joten oleellista eivät ole konsulttien tai yritysjohdon käyttämät työkalut, vaan kyky ajatella, tehdä valintoja ja viestiä.

Suosittelen kuitenkin kaikkia tarinan kertojia (ylintä johtoa) hakeutumaan seuraan, jossa uskalletaan kysyä ”Miksi?”. Se on nimittäin hyvä tapa testata strategiaa ja siinä saa oivan mahdollisuuden harjoitella uskottavaa viestintää. Jos vastaukset vaikuttavat loogisilta omiin korviin, ollaan jo vahvoilla tarinan ohjaamisessa eteenpäin.

Pelkästä juonesta ei synny tarinaa

Vaikka yritystarinassa olisi kuinka hyvä perusjuoni tahansa, se ei yksin riitä. Hyvässä tarinassa on päähenkilöt ja ennen kaikkea tekemistä – lopputulos kun syntyy tekemisen kautta.  Kun liiketoimintastrategia on yritystarinan perusjuoni, eli tarinan punainen lanka, niin markkinointi-, myynti-, kansainvälistymis-, henkilöstö- ja muut strategiat toimivat sivujuonina sekä ohjaavat tuota käytännön tekemistä.

Henkilöstöstrategiaa voidaan pitää näistä haastavimpana, sillä siinä tarinaan tulevat päähenkilöt. Onko heitä riittävästi? Millaisia he ovat? Millaisia heidän tulisi olla? Miten he ajattelevat? Mitä he tekevät? Mitä heidän pitäisi tehdä? Mistä he tietävät tekevätkö he oikeita asioita? Kuinka paljon heidän pitäisi tehdä? Miten he voivat?  jne.  Ei kannata kuitenkaan hämmentyä, jos heti ei ole vastausta kaikkiin kysymyksiin – niitä on nimittäin otsikkotasollakin useita kymmeniä.

Kysymyksiä siis riittää, joten yritystarinaa (liiketoimintaa) suunniteltaessa tähän kannattaa panostaa – onhan tässä kyseessä tarinan se osa, jossa on suurimmat mahdollisuudet, mutta myös suurimmat riskit. Huolimattomilla tai latteilla henkilövalinnoilla syntyy usein kehnoja tarinoita. Pahimmassa tapauksessa vain sanaleikkejä, joilla on kohtuuttoman suuri hintalappu.

Juha

Liity postilistallemme, saat ilmoituksen uudesta blogauksesta

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Osoitteesi on turvassa, emme postittele turhaan tai muutoinkaan koettele antamaasi luottamusta.