Suurin osa organisaatioista pyrkii parhaillaan hahmottamaan pandemian aiheuttamia erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja niiden vaikutuksia liiketoimintaansa. Viime kevään hernerokkasumu on hiljalleen hälventynyt sitä mukaa kun olemme saaneet uutta tietoa viruksen käyttäytymisestä ja sen vaikutuksista talouteen. Tällä hetkellä suurin haaste on arvioida, tuleeko viruksesta kolmas aalto ja kuinka nopeasti rokotteet alkavat vähentää tartuntoja?
Sumussa suunnistettaessa eri skenaarioista täytyy laatia ainakin karkealla tasolla kuvauksia, jotka kertovat oleellisimmat vaikutukset organisaation toimialaan ja omaan toimintaan. Jokaiselle skenaariolle on hahmoteltava vähintään yksi strategia ja tuotetarjonta, jolla organisaatio aikoo siinä maailmankuvassa pärjätä.
Strategia puolestaan tarvitsee tuekseen henkilöstöstrategian, jonka avulla strategia aiotaan käytännössä toteuttaa henkilöstön avulla.
Pandemia on aiheuttanut useissa organisaatioissa paljon poikkeusjärjestelyjä, joiden toteuttaminen syö valtavasti henkilöstön energiaa. Jostain pitäisi kuitenkin kaivaa se aika ja inspiraatio, jolla toimialan uudet pelisäännöt hahmotetaan ja jonka pohjalta uusi pelikirja laaditaan. Sen helpottamiseksi kannattaa laatia selkeä ja yksinkertainen prosessi, miten innovointia edellä mainituissa asioissa toteutetaan ja koota riittävä määrä erilaiset taustat omaavia motivoituneita henkilöitä miettimään sopivia vaihtoehtoja.
Eräiden tutkimusten mukaan aikaisemmissa kriiseissä noin puolet yrityksistä ovat menettäneet huomattavan osan liikevaihtoaan ja tulostaan, kun taas noin 15 % yrityksistä on kasvanut kannattavasti kriisistä huolimatta (koronapandemiassa esim. verkkokaupat).
Parhaiten ovat selvinneet ne yritykset, jotka ovat nähneet enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, mukautuneet nopeimmin muutoksiin ja keksineet tulevaisuuteen sopivia tuotteita.
Kaikkeen edellä esitettyyn löytyy onneksi keinoja ja työvälineitä mutta kaikkein tärkeintä roolia näyttelee ihmisten johtaminen. Henkilöstölle on luotava tunne, että johto hallitsee tilanteen, hahmottaa eri vaihtoehdot ja on tehnyt riittävät valmiussuunnitelmat. Lisäksi täytyy luoda uskoa tulevaisuuteen ja saada ihmisten katse nostettua pandemian ja laman yli. Muussa tapauksessa organisaation näkökulmasta katsottuna tapahtuu pandemian pahin vaikutusmahdollisuus eli henkilöstön motivaation, suorituskyvyn ja hyvinvoinnin pitkäaikainen surkastuminen.
Tulemme joka tapauksessa toipumaan tästäkin kriisistä mutta organisaatioissa se vaatii ennen kaikkea selkeätä tulevaisuuden näkymää ja siihen suhteutettua henkilöstöstrategiaa.
