Tsunamin lailla maapallon pinnalla etenevä koronavirus on karmeiden seurauksiensa lisäksi pakottanut jokaisen henkilön miettimään uusiksi työelämän ja vapaa-ajan toiminnot. Molemmilla osa-alueilla on ollut haastavinta eristäytyminen muista ihmisistä mutta toisaalta se on tuonut taas kerran esiin ihmisten sopeutuvuuden ja innovatiivisuuden.
Työelämän osalta moni on joutunut opettelemaan uusia toimintatapoja etätyöhön pakotettuna ja huomannut, että siinä on yllättävän paljon myös positiivisia puolia. Suuri osa virtuaalikokouksiin osallistujista valmistautuu kokouksiin hyvin, seuraa muiden kommentteja tiiviimmin ja miettii omia sanomisiaan tarkemmin kuin reaalimaailman kokouksissa. Viimeisen kuukauden aikana ei ole myöskään ollut aikaa perustaa raskaita työryhmiä ja projekteja vaan on jouduttu oikomaan turhia mutkia tehokkaasti.
Lisäksi moni on joutunut osallistumaan esimerkiksi etäinfoihin, etälounaille, etäkahveille sekä etä-afterworkeille ja huomannut, että se onnistuu käytännössä melko hyvin. Ei virtuaalikohtaaminen tietenkään vastaa aitoa kohtaamista ihmisten kesken mutta menettelee paremman puutteessa. Etätyössä viihtymistä tukee omalta osaltaan Taloustutkimuksen Ylelle tekemä kysely, jonka mukaan yli miljoona suomalaista on siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana ja heistä noin puolet haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä tulevaisuudessa etänä, joko kokonaan tai lähes kokonaan.
Etätyön pakotettu opettelu ja edellä mainitut uudet toimintatavat johtavat tulevaisuudessa todennäköisesti siihen, että osa niistä jää normaaleiksi käytännöiksi työelämässä. Matkustaminen saattaa vähentyä huomattavasti ja etätapaamiset jäädä osaksi luonnollista käyttäytymistä, myös esimiesten ja alaisten välillä. Se tuo osalle esimiehistä vaatimuksen uuden tyyppisestä etäjohtamisesta, joka on ollut monille muille esimiehille arkipäivää jo vuosia.
Muita tulevaisuuden muutoksia henkilöstöstrategian suunnitteluun ja toteuttamiseen voi muodostua ainakin yrityskulttuuriin, muutosjohtamiseen, osaamisen hallintaan, suoritusmittareihin, rekrytointeihin ja työhyvinvointiin liittyen. Kuten koronapandemian kourissa olemme havainneet, ihminen on kuitenkin paineen alla mukautuvainen ja innovatiivinen, joten tulevista työelämän muutoksista selvitään varmasti. Nyt pitää vain ensin keskittyä pandemian ja talousongelmien selättämiseen.