Yrityksen pyörittämisessä on aina haasteita. Milloin myynti laahaa perässä, milloin tuotantolaitteet hajoavat, rahoituskriisi kolkuttelee kulman takana tai avainhenkilöt oireilevat. Ongelmatonta tilannetta ei olekaan ja yritysjohto käytännössä valtaosan työajastaan sammuttelee erilaisia tulipaloja.
Tulipalojen syyt pitäisi kuitenkin pystyä analysoimaan, koska muuten sama palo syttyy hetken päästä uudelleen ja mahdollisesti entistä raivokkaampana, jos juurisyylle ei ole tehty mitään ja ongelma itsessään on saanut kehittyä edelleen.
Henkilöstöjohtamisessa palveluntarjoajien markkina on täynnä erilaisia laastarilappuja: tuotanto laahaa tekijöiden puutteessa – pistetään rekrykampanja pystyyn, henkilöstöllä on huono olla – toteutetaan ilmapiirikartoitus ja järjestetään kiva tykypäivä, vaikeaa saada uutta henkilökuntaa – eikun työnantajamielikuvakampanja työn alle ja niin edelleen.
Minkään yrityksen perimmäinen tavoite ei ole kasvattaa myyntiään 10 % tai palkata 6 uutta työntekijää marraskuussa
vaan yritysjohdon tavoitteen pitäisi olla omistajien ja johdon laatiman strategian tavoittaminen, mutta kovin helposti unohtuu ketkä sen strategian toteuttavat – ihmiset. Jos työntekijöillä on kertynyt kiviä kenkiin erilaisista huonosti toimivista henkilöstöjohtamisen käytännöistä, on yritysjohdon syytä ottaa nämä kivet pois, ennen kuin työmotivaatio pääsee menemään rakoille.
Henkilöstöstrategia on asia, joka ohjaa käytännön tason henkilöstöjohtamista – joko suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tai sitten opportunistisesti pomppien ”kyllä se siitä” -periaatteella. Yritysjohdolla on lukuisia elintärkeitä asioita jatkuvasti pöydällään: myynti, rahoituskysymykset, kilpailijoiden tekemiset, asiakkaiden seuraaminen jne. Jos toimitusjohtaja ei aio tehdä kaikkea itse, pitäisi henkilöstöstrategian olla toimitusjohtajan prioriteettilistalla kovin kärjessä.
#henkilöstöstrategia #osaajapääoma
