Johtajana toimiessani tuli mietittyä, miten eri tavoin ihmiset ajattelevat työstään, mitä eri merkityksiä työllä yksittäiselle työntekijälle on ja miten hankalaksi työn tekeminen voi kummallisista syistä mennä. Työsuhteen alussa on kuitenkin sovittu, tai ainakin on pitänyt sopia, tietyistä reunaehdoista, joissa työ tehdään.
Työnantajan palkatessa työntekijän, tehdään työsopimus. Työsopimuksella sovitaan, että työnantaja ostaa työntekijältä tämän työn sovittuun hintaan, sovitun määrän, sovittuun aikaan ja täyttää työnantajalle laeista, asetuksista ja sopimuksista tulevat vaatimukset koskien mm. työaikaa, palkkaa, ylityökorvauksia, työturvallisuutta, työntekijän tasa-arvoista kohtelua, hyvinvoinnista huolehtimista ja niin edelleen.
Työntekijä sopii työsopimuksessa, että hän myy osaamisensa ja aikansa työnantajalle sovittuun hintaan sovittuun aikaan, mukautuu johdettavaksi ja ymmärtää, mitä esimiehen työnjohto-oikeus tarkoittaa ja niin edelleen. Työntekijä täyttää työntekijälle kuuluvat vaatimukset ja velvoitteet, jotka ovat peräisin laeista ja asetuksista, työehtosopimuksista ja työpaikalla erikseen lakien mukaan sovituista sopimuksista. Sovitaan siis, että työntekijä tulee/otetaan töihin tietyin ehdoin.
Sopimukset ovat luottamuksen perusta, joita noudattamalla molemmat osapuolet voivat luottaa siihen, että homma toimii ja yhdessä pidetään asioista, yrityksestä, asiakkaista, työntekijöistä ja johdosta huolta. Voidaan luottaa siihen, että reunaehdot luovat raamit, joissa työn teko on mahdollista ja joiden sisällä voidaan hyvin.
Oletuksena on, että työnantaja perehdyttää työntekijän työhön ja sen tavoitteisiin, työyhteisön pelisääntöihin ja tapoihin. Työkaverit perehdyttävät niiden lisäksi enemmän tai vähemmän tietoisesti uuden työntekijän organisaation kirjoittamattomiin sääntöihin, jotka ovat olemassa, mutta joista ei ole sopimalla sovittu ja joiden voimaa ei ole syytä vähätellä.
Kuinka todellisuudessa toimitaan ristiriitatilanteissa ja mikä kenenkin rooli niissä on. Tai jos esimies pyytää venymään työajassa lain sallimissa rajoissa, kuinka kirjoittamattomien sääntöjen mukaan on tapana toimia.
Kirjoittamattomia sääntöjä on joka työyhteisössä eivätkä niistä kaikki hankaloita työntekoa, päinvastoin. Kirjoittamattomista säännöistä paistaa organisaatiokulttuuri ja työyhteisön henki.
Työyhteisötaitoihin kuuluu, että asennoidut myönteisesti organisaatioon, työnantajaan ja työkavereihin, käyttäydyt kaikkia kohtaan asiallisesti, annat palautetta hienotunteisesti ja rakentavasti ja autat kaveria, jos tämä apua tarvitsee. Siis lähtökohtaisesti asennoidut työhön ja työkavereihin positiivisesti ja käyttäydyt sen mukaisesti. Kun tämä on kunnossa, todennäköisesti työnteko sujuu mukavasti. Jos ei, on itse mietittävä mitä asialle voi tehdä, jotta tilanne paranee.
Työyhteisössä toimimisesta meistä jokainen on itse vastuussa, olivatpa kirjoittamattomat säännöt mitä hyvänsä. Esimies huolehtii omista työsopimuksen sitovista velvoitteistaan ja työntekijä omistaan, jotta päästään tekemään yhdessä sujuvasti töitä hyvässä hengessä ja että kaikilla on työssä hyvä olla. Siis kahden kauppa.
Tiina Rikala
Senior Consultant
Pleinert & Partner
