Ei, en puhu nyt Suomen hallituksesta vaan tulevan kevään yhtiökokoussumasta, jossa osakeyhtiöt joutuvat lakisääteisestikin ottamaan kantaa hallitukseensa. Jatkaako vanha hallitus vai nimetäänkö uutta osaamista tilalle ja mitä hallitukselta ylipäänsä toivotaan? Onko se pelkkä lain vaatima muodollisuus vai käytetäänkö sitä yrityksen johdon tukena ja opastajana?
Hallituksen kenties tärkein tehtävä on laatia yritykselle strategia ja sitten varmistaa sen toteutuminen omilla toimenpiteillään. Millaista osaamista hallituksessa tätä tarkoitusta varten tarvitaan? Hyväksi havaittu malli on kerätä hallitukseen joukko erilaista osaamista edustavia ihmisiä, jotka pystyvät katsomaan yrityksen toimintaa riittävän etäältä ja jotka pystyvät tukemaan strategian toteutumista.
Jos hallitus koostuu saman alan osaajista, jotka pahimmassa tapauksessa vielä osallistuvat yrityksen päivittäiseen toimintaan, voi perustellusti kysyä onko hallituksesta mitään lisäarvoa.
Kun etsitään uusia hallitusjäseniä, täytyy pitää mielessä tarvittava osaamiskokonaisuus. Jos sellainen löytyy omistajien kaveripiiristä, niin ihan hyvä mutta onko valintaperusteena tuolloin ammattitaito vai tuttavuussuhde?
Ammattitaitokaan ei ole yksiselitteinen asia. Onko ehdokkaan kokemus sovellettavissa juuri tämän yrityksen toimialaan? Esimerkiksi tuotteiden myynti jakelukanavien kautta on aivan eri asia kuin pitkäkestoisten suoraan loppuasiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityjen ratkaisujen myynti – vai onko?
Hallituksen pitää muodostaa toimiva ja toisiaan tukeva tiimi, joka osaa haastaa toisiaan mutta ehdottomasti rakentavasti eriäviä mielipiteitä kunnioittaen. Keskiössä täytyy olla yrityksen strategia ja yrityksen paras – ääritapauksissa jopa omistajien tahtoa vastaan.
Miten uusien hallitusjäsenten suoritusta tullaan arvioimaan vaikkapa 12-24 kuukauden aikajänteellä? Hallitustyöskentely jos mikä on joukkuelaji, mutta jokaisen jäsenen panos vaikuttaa osaltaan lopputulokseen. Nouseeko vai laskeeko huoneen energiataso, kun henkilö saapuu huoneeseen? Tuoko jäsen uusia ajatuksia ja haastaako hän muita pyrkimään parhaaseensa?
Jees-jees ihmisiä ei hallituksissa kaivata.
Lopulta on vielä vastattava kysymykseen miksi mahdollinen hyvä hallitusehdokas liittyisi joukkoon. Halutuimmilla henkilöillä on tässäkin tapauksessa muitakin ottajia ja aika on rajallinen resurssi. Varsinkaan pk-yritysten hallituspalkkiot eivät yleensä kovin merkittäviä ole. Joissakin tapauksissa erilaiset motivoivat omistusjärjestelyt ovat realisoituneet ihan oikeaksi rahaksi, mutta se on kuitenkin kokonaisuutta ajatellen harvinaista. Vastaus on yleensä löydettävissä yrityksen kehitysvaiheesta ja tarjolla olevista onnistumisen kokemuksista sekä mahdollisuudesta päästä vaikuttamaan asiaan omalla panoksellaan.
Toimiva hallitus on siis hyvin toimiessaan yritykselle erinomainen resurssi – tai sitten täysin turha johdon ja omistajien kumileimasin. Hallituksen toimivuus on jäsentensä summa, joten jäsenten valinta on omistajien tärkeimpiä tehtäviä.
Pleinertin kaikki kolme osakasta ovat suorittaneet HHJ kurssin, jotta osaisimme ymmärtää hallitustoimintaa mahdollisimman hyvin sekä hallitusjäseniä rekrytoidessamme että itse hallituksissa toimiessamme.
#hallitustyöskentely #HHJ #rekrytointi #osaajapääoma
